HWSD

Kyseessä on geneettiseksi todettu sairaus, joka pahimmassa tapauksessa rampauttaa ponin jo nuorella iällä. Tauti periytyy resessiivisesti eli piilevästi. Varsan sairastuminen kavion irtoseinäisyyttä aiheuttavaan tautiin edellyttää virheellisen geenin saamista sekä emältä että isältä. Virheellisen geenin olemassaolo on mahdollista selvittää ponin jouhinäytteestä tehtävällä DNA-testillä.

Connemaraponi voi olla perinnöllisen sairauden suhteen joko terve (N/N = ei geenimutaatioita), kantaja (N/HWSD = yksi mutaatio) tai sillä voi olla perimässään kaksi mutaatiota, jolloin yksilön sairastuminen kavion irtoseinäisyyttä aiheuttavaan sairauteen on todennäköistä (HWSD/HWSD). Risteytettäessä kaksi kantajaa (taudin suhteen oireeton eli terve yksilö, jonka perimässä on sairaudelle altistava geenimutaatio) keskenään, on syntyvällä jälkeläisellä 25 %:n mahdollisuus sairastua. Kavion irtoseinäisyys -sairauden kantajien määräksi on arvioitu 14,8 % connemaraponeista.

Tutkijoiden mukaan connemaraponeja, jotka ovat saaneet geenivirheen joko emältään tai isältään (yksilö on sairauden suhteen kantaja), ei tulisi sulkea pois jalostuskäytöstä kannan monipuolisen geeniaineksen säilyttämiseksi. Kantajan jälkeläinen ei sairastu kavion irtoseinäisyyteen jos kantaja risteytetään terveen yksilön kanssa.